Toimistomme asianajajien ja lakimiesten hoitamia oikeustapauksia korkeimmassa oikeudessa ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa.
Tapauksen otsikko toimii linkkinä EDILEX-tietokantaan, josta tapausseloste on löydettävissä kokonaisuudessaan.
KKO:2024:30
Rangaistuksen määrääminen – Yhteinen rangaistus – Aikaisemmin tuomitun vankeusrangaistuksen huomioon ottaminen – Rangaistuslajin valinta – Rangaistukseen tuomitsematta jättäminen
Korkein oikeus katsoi, ettei aikaisemmin tuomittua ehdollista vankeusrangaistusta ole mahdollista rikoslain 7 luvun 6-9 §:n nojalla katsoa riittäväksi seuraamukseksi myöhemmin käsiteltäväksi tulleesta rikoksesta eikä tällaisen rangaistuksen perusteella myöskään voida jättää rangaistusta tuomitsematta rikoslain 6 luvun 12 §:n 5 kohdan nojalla. Merkitystä ei näiltä osin ole myöskään ehdolliseen vankeusrangaistukseen liittyvällä oheisvalvonnalla.
RL 6 luku 12 § 5 kohta
RL 7 luku 6 §
KKO:2023:55
Liikennerikos – Rattijuopumus – Ne bis in idem – Liikennevirhemaksu
A oli ajanut mopolla jalkakäytävällä, minkä johdosta poliisi oli määrännyt hänelle liikennevirhemaksun. Sittemmin syyttäjä vaati A:lle saman ajotapahtuman perusteella rangaistusta rattijuopumuksesta. Syyttäjän mukaan liikennevirhemaksu ei estänyt syytteen tutkimista, sillä tieto liikennevirhemaksusta oli poliisin pyynnöstä poistettu asianomaisesta tietojärjestelmästä.
Korkein oikeus katsoi, että syyte koski samaa menettelyä, jonka perusteella liikennevirhemaksu oli määrätty, eikä syytettä sen vuoksi voitu tutkia niin sanotun ne bis in idem -kiellon vuoksi. Kun liikennevirhemaksun määräämistä koskevaa päätöstä ei ollut laillisessa järjestyksessä poistettu, sitä koskevan tiedon poistamisella tietojärjestelmästä ei ollut vaikutusta syytteen tutkimisen edellytyksiin.
IhmisoikeusSop 7. lisäpöytäkirja 4 art
KKO:2023:14
Oikeudenkäyntimenettely – Oikeudenmukainen oikeudenkäynti – Todistelu – Hyödyntämiskielto
Syyttäjä oli nimennyt rikosasiassa todisteeksi FBI:n peiteoperaatiossa ns. Anom-puhelimista saatuja viestejä, joiden lähettäjät ja vastaanottajat olivat olleet Suomessa.
Korkein oikeus katsoi, että todisteet oli hankittu lainvastaisesti, kun menettelyllä oli puututtu yksityiselämän ja luottamuksellisen viestin suojaan ilman laissa säädettyä perustetta. Todisteiden hyödyntämisen ei kuitenkaan katsottu vaarantavan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista, eikä niitä siten asetettu hyödyntämiskieltoon.
OK 17 luku 25 § 3 mom
KKO:2023:4
Syyttömästi vangitun korvaus
A:n varaama matka Espanjaan oli peruuntunut A:n ollessa syyttömästi vangittuna, ja hänelle lentolipun hankkimisesta ja auton vuokraamisesta aiheutuneet kustannukset olivat käyneet hyödyttömiksi. A oli vapauduttuaan hankkinut uuden lentolipun ja vuokra-auton.
Korkein oikeus katsoi, että valtio ei ollut syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta annetun lain nojalla vastuussa näiden A:lle aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta.
L syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta 4 § 1 mom
KKO:2022:81
Asianomistajarikos – Syyte – Syyttämispyyntö
Syytteen mukaan vastaaja oli vahingoittanut osakeyhtiön omaisuutta. Julkisyhteisöt omistivat kokonaan sanotun yhtiön osakekannan. Korkein oikeus katsoi, että vahingonteon kohteena oli ollut ainoastaan yksityinen omaisuus. Syytteen tutkiminen oli siten edellyttänyt asianomistajan syyttämispyyntöä.
Syyttäjä esitti syyttämispyynnön vasta hovioikeudessa. Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla, että syyte oli voitu tutkia.
RL 35 luku 6 §
KKO 153/2022
Oikeudenkäyntimenettely – Jatkokäsittelylupa – Muutosperuste – Rangaistuksen määrääminen
A oli tuomittu 50 päivän ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Tämän jälkeen häntä syytettiin hänen ennen vankeusrangaistuksen tuomitsemista tekemästään kätkemisrikoksesta. Käräjäoikeus tuomitsi hänet siitä 30 päiväsakon suuruiseen sakkorangaistukseen. A valitti hovioikeuteen ja vaati muun ohella, että vankeusrangaistus katsotaan riittäväksi seuraamukseksi myös kätkemisrikoksesta. Korkein oikeus katsoi, että hovioikeuden olisi tullut myöntää A:lle jatkokäsittelylupa rangaistuksen määräämisen osalta.
KKO:2021:27
KKO:2021:14
KKO:2020:90
KKO:2020:79
KKO:2020:68
Poliisihallitus vaati rekisteröimättömän yhdistyksen julistamista lakkautetuksi sillä perusteella, että yhdistys toimii olennaisesti vastoin lakia ja hyviä tapoja. Korkein oikeus katsoi, että yhdistys toimi olennaisesti vastoin lakia, minkä vuoksi se oli lakkautettava. Korkein oikeus katsoi lisäksi, että yhdistyksen toiminta ei nauttinut sananvapauden eikä yhdistymisvapauden suojaa, sillä yhdistyksen toiminta on luonteeltaan näiden vapauksien väärinkäyttöä.
KKO:2020:40
Oikeudenkäyntimenettely – Tuomion perusteleminen – Jutun palauttaminen
Todistelu – Näytön arviointi
Käräjäoikeus oli lukenut vastaajan syyksi tämän alaikäiseen lapseen kohdistuneen vapaudenriiston ja pahoinpitelyn. Hovioikeus oli katsonut, ettei käräjäoikeus ollut perustellut tuomiota näytön arvioinnin osalta asianmukaisella tavalla, ja palauttanut asian käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi.
Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla, että käräjäoikeuden tuomiota ei ollut näytön arvioinnin osalta perusteltu oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 11 luvun 4 §:ssä edellytetyllä tavalla, mutta asiaa ei tässä tapauksessa tullut palauttaa käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi, vaan asian käsittelyä tuli jatkaa hovioikeudessa.
KKO 684/2020
Oikeudenkäyntimenettely – Jatkokäsittelylupa – Tarkistusperuste – Sotilasrikos – Karkaaminen
Hovioikeus ei ollut myöntänyt karkaamisesta syytetylle vastaajalle jatkokäsittelylupaa. Vastaaja vetosi Korkeimmassa oikeudessa uutena todisteena muun muassa puolustusvoimien tekemään päätökseen, jonka mukaan hänet on vapautettu asevelvollisuuslain mukaisesta palveluksesta. Korkein oikeus otti uudet todisteet huomioon ja myönsi vastaajalle jatkokäsittelyluvan tarkistusperusteella.
KKO:2020:36
Pakkokeino – Yhteydenpidon rajoittaminen
Käräjäoikeus oli 18.4.2019 määrätessään A:n vangittavaksi samalla määrännyt, että hän sai esitutkinnan aikana pitää yhteyttä läheisiinsä vain valvotusti. Vangitsemisasiaa uudelleen käsiteltäessä yhteydenpitorajoitus oli pidetty voimassa. A oli kannellut hovioikeuteen 4.6.2019 ja sen jälkeen annetuista päätöksistä, joilla yhteydenpidon rajoittamista oli jatkettu. Hovioikeus oli hylännyt kantelun.
Korkein oikeus katsoi, että asiassa ei ollut esitetty sellaisia A:han tai hänen läheisiinsä liittyviä taikka muitakaan konkreettisia seikkoja, joiden vuoksi yhteydenpitorajoituksen voimassa pitämistä 4.6.2019 lähtien olisi voitu pitää tarpeellisena sen varmistamiseksi, että rikoksen selvittäminen ei yhteydenpidon takia vaarannu. Yhteydenpitorajoituksen voimassa pitämiselle ei ollut siten ollut laillisia edellytyksiä.
PakkokeinoL 4 luku 1 § 2 mom
KKO:2020:31
Puolustaja – Puolustajan palkkio
Käräjäoikeus, joka oli määrännyt asianajaja A:n X:n puolustajaksi, oli hylännyt X:ää koskevan syytteen. Syyttäjä pyysi asiassa lisätutkintaa ja valitti hovioikeuteen. Hovioikeus ei myöntänyt syyttäjälle jatkokäsittelylupaa. Korkeimman oikeuden ratkaisun perusteluista tarkemmin ilmenevin tavoin osa A:n toimenpiteistä hovioikeudessa katsottiin tarpeellisiksi ja A:lla oli oikeus saada näiltä osin puolustajan palkkio.
OikeusapuL 17 §
ROL 2 luku 6 §
ROL 2 luku 7 §
VNA oikeusavun palkkioperusteista 3 §
VNA oikeusavun palkkioperusteista 4 a §
KKO:2019:110
Rahanpesu – Törkeä rahanpesu – Rangaistuksen määrääminen
Rangaistuksen mittaaminen
A oli syyllistynyt törkeään rahanpesuun rikoksen kautta saadun omaisuuden arvon ollessa 19 600 euroa. Kysymys rangaistuksen mittaamisesta. (Ään.)
RL 6 luku 4 §
KKO:2018:74
Seksuaalirikos – Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö – Näytön arviointi
Tekoaikana 17-vuotias A oli ollut sukupuoliyhteydessä 15-vuotiaan B:n ja 14-15-vuotiaan C:n kanssa. Sukupuoliyhteydet olivat tapahtuneet nuorten keskinäisen ajanvieton yhteydessä, johon oli liittynyt päihteiden tarjoamista ja käyttöä seurueessa, johon oli kuulunut A:n, B:n ja C:n lisäksi muita henkilöitä.
Kysymys siitä, olivatko sukupuoliyhteyksiin johtaneet olosuhteet olleet sellaiset, että A:n menettely loukkasi asianomistajien seksuaalista itsemääräämisoikeutta, ja oliko A siten syyllistynyt lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön. (Ään.)
RL 20 luku 7 a §
KKO 1254/2018
Oikeudenkäyntimenettely – Jatkokäsittelylupa
Kysymys siitä, olisiko hovioikeuden tullut myöntää vastaajalle jatkokäsittelylupa törkeää petosta koskevassa asiassa.
KKO:2017:75
Veropetos – Törkeä veropetos – Vahingonkorvaus
Vastaajan syyksi oli luettu törkeänä veropetoksena muun muassa se, että yhtiön, jonka hallituksen ainoa jäsen hän oli, toiminnassa oli laiminlyöty ilmoittaa yhtiön maksamat palkat ja toimittaa ennakonpidätykset maksetuista palkoista, minkä vuoksi veroa oli jäänyt määräämättä. Kysymys siitä, minkä perusteiden mukaan vältetyn veron määrä oli arvioitava.
RL 29 luku 1 §
RL 29 luku 2 §
KKO:2014:76
Alkoholirikos – Törkeä alkoholirikos
Veronkorotus
Ne bis in idem
Menettämisseuraamus – Hyödyn menettäminen – Muun omaisuuden menettäminen
A:lle ja B:lle oli määrätty veronkorotuksia, koska he olivat pitäneet hallussaan väkiviinaa, josta ei ollut tehty valmisteverotuslain mukaista veroilmoitusta eikä maksettu säädettyjä alkoholijuomaveroja. Sen jälkeen heille vaadittiin rangaistusta ammattimaisesta tai tavanomaisesta alkoholipitoisen aineen välittämisestä sillä perusteella, että he olivat varastoineet, pitäneet hallussaan ja luovuttaneet muille välitettäväksi väkiviinaa.
Korkeimman oikeuden tuomiossa mainituilla perusteilla katsottiin, että syyte koski samaa menettelyä kuin veronkorotukset ja että syytettä ei sen vuoksi voitu tutkia. Ks. KKO:2014:51
Kysymys myös menettämisseuraamuksen määräämisestä siltä osin kuin kielto syyttää tai tuomita kahdesti samassa asiassa oli verovelvolliselle määrättyjen veronkorotusten vuoksi esteenä syytteen tutkimiselle.
KKO:2014:22
Pahoinpitely – Törkeä pahoinpitely
Rikokseen osallisuus – Avunanto
B ja C olivat A:n asunnossa törkeästi pahoinpidelleet X:ää. Hovioikeuden mukaan A, joka oli ollut paikalla, ei ollut osallistunut tekojen suunnitteluun tai toteuttamiseen eikä ollut etukäteen tiennyt B:n ja C:n aikeista pahoinpidellä X:ää. Hovioikeus katsoi, että A oli syyllistynyt B:n ja C:n rikoksen avunantoon luovuttamalla asuntonsa heidän käytettäväkseen viimeistään siinä vaiheessa, kun pitkäkestoisen teon toteuttaminen oli alkanut. Korkein oikeus katsoi, ettei avunannon tunnusmerkistö täyttynyt vain sillä, että A asunnon haltijana ei ollut puuttunut asunnossaan tapahtuneeseen pahoinpitelyyn. (Ään.)
KKO:2013:101
Oikeudenkäyntimenettely – Jatkokäsittelylupa – Muutosperuste – Tarkistusperuste
Rattijuopumus – Törkeä rattijuopumus
Rangaistuksen määrääminen
Käräjäoikeus oli tuominnut A:n törkeästä rattijuopumuksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta 60 päivän yhteiseen vankeusrangaistukseen katsoen, että A oli aamuyöllä Helsingissä keskusta-alueella istuessaan henkilöauton matkustajan puoleisella etuistuimella käynnistänyt auton kaksi kertaa, jolloin se oli liikkunut käynnistysmoottorin voimalla useita metrejä, ja ainakin jälkimmäisellä kerralla pitänyt kiinni ohjauspyörästä. Korkeimman oikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla katsottiin, että hovioikeuden olisi pitänyt ajoneuvon kuljettamiseen, vaaran aiheuttamiseen ja rangaistuksen määräämiseen liittyneiden kysymysten johdosta myöntää jatkokäsittelylupa. (Ään.)
KKO:2013:91
Ylimääräinen muutoksenhaku – Kantelu
Oikeudenkäyntimenettely – Prosessinjohto
Todistelu
Käräjäoikeus oli laajassa rikosasiassa velvoittanut syyttäjän erottamaan nimeämänsä esitutkinta-aineistoon sisältyneet kirjalliset todisteet erilliseen kansioon tai tallenteeseen, jossa todisteet oli eroteltu sähköiseen hakemistoon. Käräjäoikeus oli samalla ilmoittanut, ettei sellaisia kirjallisia todisteita, joita ei ollut mainituin tavoin eroteltu, otettu vastaan todisteina. Hovioikeus oli syyttäjän kantelusta kumonnut käräjäoikeuden päätöksen.
Kirjallisten todisteiden esittämistapaa koskevien määräysten antaminen kuului käräjäoikeuden prosessinjohto-oikeuden piiriin ja syyttäjä oli velvollinen noudattamaan tällaista määräystä ilman sen tehosteeksi asetettua nimenomaista uhkaakin. Käräjäoikeuden päätöksestä ei saanut erikseen kannella. Hovioikeuden päätös kumottiin ja kantelu jätettiin tutkimatta. Ks. KKO:1998:129
ROL 6 luku 5 §
KKO:2013:90
Rangaistuksen määrääminen – Rangaistuksen mittaaminen – Koventamisperusteet
Hovioikeus oli tuominnut moottoripyöräkerhoon kuuluneet vastaajat muun ohella kahdesta murhan yrityksestä vankeusrangaistuksiin, joita mitattaessa otettiin rikoslain 6 luvun 5 §:n 2 kohdan nojalla rangaistusta koventavana seikkana huomioon se, että rikokset oli tehty vakavien rikosten tekemistä varten järjestäytyneen ryhmän jäsenenä
Kysymys koventamisperusteen soveltamisen edellytyksistä ja rangaistuksen mittaamisesta. Ks. KKO:2011:41
RL 6 luku 5 § 2 kohta
KKO:2013:61
Oikeusapu – Avustajan palkkio
Kysymys syytetylle oikeusapulain nojalla määrätyn avustajan oikeudesta saada valtion varoista palkkiota ja matkakulujen korvausta tapon yritystä koskevassa asiassa päämiehen luokse vankilaan tehdyn neuvottelukäynnin johdosta.
KKO:2013:52
Vahingonkorvaus
Syyttömästi pidätetyn korvaus
Euroopan ihmisoikeussopimus
P oli ollut vajaan vuorokauden kiinni otettuna rikoksesta epäiltynä. Kiinniottamiselle ei ollut ollut laillisia perusteita.
P:llä ei ollut oikeutta korvaukseen syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta annetun lain 1 §:n 2 momentin mukaan, koska vapaudenmenetys ei ollut kestänyt yhtä vuorokautta kauemmin. Tapauksessa ei ollut esitetty syitä, joiden perusteella P olisi ollut oikeutettu vahingonkorvaukseen vahingonkorvauslain nojalla.
Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että P:llä oli Euroopan ihmisoikeussopimuksen 5 artiklan 5 kohdan nojalla oikeus korvaukseen vapaudenmenetyksen aiheuttamasta kärsimyksestä.
L syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta 1 §
VahL 3 luku 2 §
VahL 5 luku 6 §
IhmisoikeusSop 5 art 1 kohta
IhmisoikeusSop 5 art 5 kohta
KKO:2012:104
Puolustaja
A, joka oli ollut pidätettynä rikoksista epäiltynä, oli käräjäoikeuteen 12.11.2010 toimitetussa hakemuksessa pyytänyt, että hänelle määrätään puolustaja 11.11.2010 lukien. Alemmat oikeudet hylkäsivät hakemuksen. Vaikka A:n 11.11.2010 alkanut vapaudenmenetys oli päättynyt 12.11.2010 kello 13.05, Korkein oikeus katsoi, että A:lle, joka pyynnön esittäessään oli ollut pidätettynä, oli oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 1 §:n 2 momentin 2 kohdan nojalla määrättävä puolustaja. (Ään.) Ks. KKO:1999:88 KKO:2000:124
ROL 2 luku 1 § 2 mom 2 kohta
KKO:2012:81
Vahingonkorvaus – Julkisyhteisön korvausvastuu – Korvattava vahinko – Kärsimys
Viestintärikos – Viestintäsalaisuuden loukkaus
Euroopan ihmisoikeussopimus
Perustuslaki – Perusoikeudet
Vankilan vartija oli avannut tutkintavangille Rikosseuraamuslaitoksesta saapuneen kirjeen, jota tutkintavankeuslain mukaan ei olisi saanut avata. Tutkintavanki vaati valtion velvoittamista suorittamaan hänelle vahingonkorvausta viestintäsalaisuuden loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä. Kirjeen avaamisen katsottiin tapahtuneen erehdyksessä, eikä kysymys ollut rangaistavaksi säädetystä teosta. Vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n 1 momentissa säädetyt edellytykset kärsimyksen korvaamiselle eivät täyttyneet. Kysymys lisäksi siitä, voitiinko korvausta tuomita sillä perusteella, että kirjeen oikeudetonta avaamista oli pidettävä myös perus- ja ihmisoikeusloukkauksena.
VahL 5 luku 6 § 1 mom
PL 10 §
IhmisoikeusSop 8 art
IhmisoikeusSop 13 art
KKO:2012:70
Muutoksenhaku – Kantelu – Valituslupa
Pakkokeino – Vangitseminen
A oli tuomittu käräjäoikeudessa useista rikoksista yhteiseen yli kahden vuoden vankeusrangaistukseen ja määrätty pidettäväksi edelleen vangittuna. A oli pääasian osalta valittanut käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen ja hovioikeuden toimittamassa pääkäsittelyssä pyytänyt vangitsemispäätöksen kumoamista ja päästämistään heti vapaaksi. Hovioikeus määräsi pääkäsittelyssä julistamallaan päätöksellä A:n pidettäväksi edelleen vangittuna. Hovioikeuden vangitsemista koskevaan päätökseen haettiin muutosta Korkeimmalta oikeudelta valituslupaa pyytämällä.
OK 30 luku 2 § 1 mom
PakkokeinoL 1 luku 27 §
KKO:2012:34
Ulosottokaari – Ulosottovalitus
Oikeudenkäyntikulut – Valtion korvausvastuu
Sivullinen X Oy oli valittanut ulosmittauksesta sillä perusteella, että ulosmittaus loukkasi sen oikeutta. Ulosmittauksen hakija Y Oy peruutti ulosottohakemuksensa ja ulosottomies ulosmittauksen. Käräjäoikeus päätti, että lausunnon antaminen valituksesta raukesi. Korkeimman oikeuden päätöksessä mainituilla perusteilla katsottiin, ettei valtio ollut velvollinen ulosottokaaren 11 luvun 20 §:n 2 momentin nojalla korvaamaan X Oy:n oikeudenkäyntikuluja.
UK 11 luku 20 § 2 mom
KKO:2011:82
Oikeusapu – Avustajan palkkio
Oikeusapulain nojalla määrätty yksityinen avustaja oli avustanut päämiestään käräjäoikeudessa, jossa hän ei yleisesti hoida asianajotehtäviä. Avustajalle oli maksettu palkkio matka-ajalta ja korvaus matkakuluista. Kysymys avustamisesta hovioikeudessa aiheutuneiden matkakulujen ja matka-ajan korvaamisesta avustajalle. (Ään.)
Oikeusapulaki 17 § 1 mom
KKO:2011:81
Varkausrikos – Varkaus – Törkeä varkaus
A oli sisään murtautuen anastanut omaisuutta omakotitalosta, jonka asukkaat olivat olleet anastuksen tapahtuessa viettämässä talvea Espanjassa. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevin perustein katsottiin, että rikoksentekijä oli murtautunut rikoslain 28 luvun 2 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuun asuttuun asuntoon.
RL 28 luku 2 § 1 mom 5 kohta
KKO:2010:89
Oikeudenkäyntimenettely – Todistelu
Pakkokeino – Takavarikko
Kysymys siitä, voitiinko verotarkastajien tarkastushavainnoistaan laatima kirjallinen muistio ottaa huomioon Verohallinnon hakemassa takavarikkoa koskevassa turvaamistoimiasiassa. (Ään.)
KKO:2010:22
Vahingonkorvaus
Syyttömästi pidätetyn korvaus
A oli ollut rikoksesta epäiltynä pidätettynä kaksi päivää. A:lle rikoksesta tuomitusta sakkorangaistuksesta oli tuon vapaudenmenetysajan perusteella vähennetty kuusi päiväsakkoa. Tämä vähennys otettiin huomioon harkittaessa A:lle valtion varoista vapaudenmenetyksen johdosta kärsimyksestä maksettavan korvauksen määrää. (Ään.)
L syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta 2 §
KKO:2009:38
Virkarikos – Tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen
Tuottamuksellinen vapaudenriisto
Tuomioistuimen toimivalta – Alueellinen toimivalta
Oikeuspaikka
Hovioikeus oli katsonut, ettei pidätetyn vangitsemisesta kiireellisessä tapauksessa päättänyt kyseisen hovioikeuspiirin niin sanottu päivystävä käräjäoikeus ollut ollut asiassa alueellisesti toimivaltainen, ja poistanut vangitsemispäätöksen. Huomioon ottaen kiireellisiä vangitsemisasioita käsittelevien tuomioistuinten toimivaltaa koskevien säännösten tulkinnanvaraisuus katsottiin, ettei vangitsemisesta päättänyt käräjätuomari ollut menettelyllään syyllistynyt tuottamukselliseen vapaudenriistoon tai tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen.
RL 40 luku 10 §
RL 25 luku 6 §
PakkokeinoL 1 luku 9 § 1 mom
KKO:2008:90
Virkarikos – Virkavelvollisuuden rikkominen
Tahallisuus
Käräjätuomari oli valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavaa korvausta koskevassa riita-asiassa hankkinut kantajaa koskeneen rikosrekisterin otteen tiedustelematta asianosaisten kantaa todisteen hankkimisesta ja varaamatta näille tilaisuutta lausua todisteen merkityksestä asiassa. Rikosrekisterin otteesta ilmeneviä tietoja oli sisällytetty käräjäoikeuden tuomion perusteluihin. Kysymys siitä, oliko käräjätuomari menettelyllään syyllistynyt tahalliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen.
RL 40 luku 9 §
KKO:2008:26
Tiedoksianto
Vahingonkorvaus – Syyttömästi pidätetyn korvaus
Syyttämättä jätetty A vaati valtiolta korvauksia sen johdosta, että hän oli rikoksesta epäiltynä ollut vapautensa menettäneenä. Syyttämättäjättämispäätös oli toimitettu A:lle tiedoksi lähettämällä päätös hänen väestötietojärjestelmään osoitteekseen ilmoittamaansa poste restante -osoitteeseen. A kiisti saaneensa kyseistä kirjettä. Kysymys siitä, oliko korvauskanne nostettu liian myöhään. (Ään.)
Laki syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta 5 § 3 mom
ROL 1 luku 9 § 1 mom
OK 11 luku 3 a § 2 mom
KKO:2008:10
Syyttömästi vangitun korvaus
Vahingonkorvaus – Vahingonkorvauslain soveltamisala – Julkisyhteisön – korvausvastuu – Korvattava vahinko
A oli otettu etsintäkuulutuksen perusteella kiinni vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa varten ja toimitettu vankikuljetuksella sijoitusvankilaansa, josta hänet oli saapumispäivän aamuna päästetty ehdonalaiseen vapauteen. Kysymys A:n oikeudesta korvaukseen runsaat kolme vuorokautta kestäneen vapaudenmenetyksen hänelle aiheuttamasta kärsimyksestä. (Ään.)
L syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta
VahL 3 luku 2 §
KKO:2007:34
Ylimääräinen muutoksenhaku – Tuomion purkaminen riita-asiassa
Eurooppaoikeus
Liikennevakuutus
Humalaisen kuljettaman auton liikenteeseen käyttämisestä oli aiheutunut autossa matkustajana olleelle B:lle henkilö- ja omaisuusvahinkoja. Kuljettaja oli lainvoiman saaneella tuomiolla velvoitettu suorittamaan B:lle vahingonkorvaus, joka oli B:n myötävaikutuksen johdosta soviteltu puoleen. Tätä korvausta ei kuitenkaan ollut määrätty suoritettavaksi auton liikennevakuutuksesta B:lle, joka oli ollut tietoinen kuljettajan humalatilasta.
B haki tuomion purkamista viitaten Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen liikennevakuutusdirektiivejä koskevaan tulkintakäytäntöön. Koska korvausoikeuden kokonaan epäämisen katsottiin suhteettomasti rajoittavan B:n oikeutta liikennevakuutusturvaan, tuomion katsottiin tältä osin perustuneen liikennevakuutuslain 7 §:n ilmeisesti väärään soveltamiseen. Purkuhakemukseen suostuttiin ja kuljettajan B:lle maksettavaksi tuomittu korvaus vahvistettiin suoritettavaksi auton liikennevakuutuksesta. (Ään.)
OK 31 luku 7 § 1 mom 4 kohta
LiikVakL 7 § 1 mom
LiikVakL 7 § 2 mom
KKO:2006:85
Vahingonkorvaus – Syyttömästi vangitun korvaus
Tiedoksianto
Syyttämättä jätetty A vaati valtiolta korvauksia sen johdosta, että hän oli ollut rikosepäilyjen takia vapautensa menettäneenä. Syyttämättäjättämispäätökset oli toimitettu hänelle tiedoksi postitse tavallisina kirjeinä, jotka A kiisti saaneensa. Kysymys siitä, oliko korvauskanteet nostettu liian myöhään.
L syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta 5 § 3 mom
ROL 1 luku 9 § 1 mom
OK 11 luku 3 a § 2 mom
KKO:2006:64
Törkeä huumausainerikos
Tahallisuus
Erehdys – Tunnusmerkistöerehdys
Törkeästä huumausainerikoksesta syytetyt vastaajat olivat toimeksiantajaltaan saamiensa ohjeiden mukaisesti kuljettaneet reppua, jossa oli suuri määrä amfetamiinia. He kiistivät tienneensä repussa olleen huumausaineen laatua ja siten sen vaarallisuutta. Kysymys tahallisuuden arvioinnista.
KKO:2006:25
Kuolemantuottamus
Huumausainerikos
B oli kesällä 2002 kuollut huumausaineeksi luokiteltavan lääkeaineen buprenorfiinin ja alkoholin yhteisvaikutuksen seurauksena. Kun otettiin huomioon tapahtuma-aikainen tietämys buprenorfiinista ja sitä sisältävästä Subutexista, vähäisen määrän Subutexia B:lle käytettäväksi antaneen A:n ei katsottu syyllistyneen huumausainerikoksen lisäksi kuolemantuottamukseen.
KKO:2005:129
Vahingonkorvaus
Syyttömästi vangitun korvaus
Rikoksista epäilty A oli ollut vangittuna, mutta hänet oli jätetty syyttämättä sillä perusteella, ettei rikosten katsottu hänelle aikaisemmin tuomitut rangaistukset huomioon ottaen olennaisesti vaikuttavan kokonaisrangaistuksen määrään eikä tärkeä yleinen tai yksityinen etu vaatinut syytteen nostamista. Koska A:ta ei ollut vangittu syyttömästi, hänellä ei ollut oikeutta korvaukseen vapaudenmenetyksensä johdosta.
L syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta 1 § 1 mom
ROL 1 luku 8 § 2 kohta
KKO:2005:128
Syyttömästi pidätetyn korvaus
Rikosasian vastaaja oli määrätty oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 8 luvun 5 §:n 2 momentin nojalla tuotavaksi käräjäoikeuden istuntoon, missä häntä vastaan ajettu syyte oli hylätty. Kysymys siitä, oliko vastaajalla oikeus saada noutomääräyksestä aiheutuneen vapaudenmenetyksen johdosta korvausta valtion varoista. (Ään.) Ks. KKO:1991:155KKO:1994:84KKO:1996:75KKO:2000:1
ROL 8 luku 5 § 2 mom
L syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta 1 §, 2 §
Vahvennettu jaosto
KKO:2005:66
Vahingonkorvaus – Julkisyhteisön korvausvastuu – Korvattava vahinko
Poliisin laiminlyötyä suorittaa esitutkinnan kohtuullisessa ajassa A joutui olemaan huumaantuneena ajamista koskevan epäilyn perusteella poliisimiehen määräämässä väliaikaisessa ajokiellossa lähes neljä vuotta. Valtio velvoitettiin korvaamaan A:lle ajo-oikeuden menetyksestä aiheutunut taloudelliseksi vahingoksi katsottu haitta.
VahL 5 luku 1 §
KKO:2004:6
Huumausainerikos
Rangaistuksen mittaaminen
Kysymys rangaistuksen mittaamisesta, kun vastaaja oli kasvattanut Cannabis sativa -kasveja huumausaineeksi omaan käyttöönsä.
KKO:2003:90
Oikeusapu
Rikoksesta epäilty oli ollut vangittuna tutkittaessa rikosta, jonka hän oli osittain kiistänyt. Tultuaan vapautetuksi epäilty oli esitutkintavaiheessa hakenut oikeusapua. Kysymys oikeusavun tarpeesta. (Ään.) Ks. KKO:2003:89
KKO:2003:78
KKO:2002:33
Varkausrikos – Varkaus – Näpistys
A anasti automatkan aikana 10 eri paikkakunnalla 16 myymälästä niiden aukioloaikana omaisuutta. Anastetun omaisuuden arvo oli eräiden anastusten kohdalla vähäinen. Ottaen huomioon, että kukin teko oli osa A:n ja hänen rikoskumppaninsa etukäteen tekemästä anastusten suorittamista koskevasta suunnitelmasta, mikään niistä ei ollut kokonaisuutena arvioiden vähäinen. (Ään.)
KKO:2001:31
Yhdyskuntapalvelu – Muuntaminen vankeudeksi
A oli rikkonut yhdyskuntapalvelun ehtoja törkeästi, kun hän ei ollut ilmoittautunut palvelusuunnitelman laatimista varten Kriminaalihuoltoyhdistyksessä ulosottomiehen ilmoituksen perusteella sovittuna päivänä.
KKO:2000:124
Puolustaja
Rikoksesta epäillyllä, joka oli vangittuna muun kuin käsiteltävänä olevan asian johdosta, ei ollut oikeutta saada puolustajaa oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 1 §:n 2 momentin 2 kohdan nojalla.
KKO:1999:29
Vahingonkorvaus
Syyttömästi pidätetyn korvaus
A, jota epäiltiin huumausainerikoksesta, oli kiinniotettuna ja pidätettynä 22.11.1996 kello 11.20 ja 23.11.1996 kello 11.50 välisen ajan. Hänet tuomittiin huumausainerikoksesta sakkorangaistukseen, josta vähennettiin vapaudenmenetystä vastaavat kaksi päiväsakkoa. Kun A:n pidättämistä ei ollut hovioikeuden tuomiosta ilmenevistä syistä pidettävä pakkokeinolain 1 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla kohtuuttomana, A:lla ei ollut oikeutta saada vapauden menetyksen johdosta korvausta valtiolta.
L syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta 1_§_1_mom_3_kohta
KKO:1996:75
Syyttömästi pidätetyn korvaus
Ehdonalainen vapaus – Käytösrikkomus
Poliisimies oli 19.5.1993 määrännyt A:n otettavaksi säilöön ja vaatinut, että A määrätään käytösrikkomuksen vuoksi menettämään ehdonalainen vapautensa. Kihlakunnanoikeus oli 26.5.1993 julistamallaan päätöksellä hylännyt vaatimuksen. A:lla katsottiin olevan oikeus saada valtiolta korvaus vapauden menetyksestä johtuneesta kärsimyksestä.
L syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta 1 §, 4 §
KKO:1995:100
Syyttömästi pidätetyn korvaus
A oli ollut rikostutkinnan johdosta pidätettynä kaksi päivää. Oikeudenkäynnissä hänet oli tuomittu sakkorangaistukseen rikoksista, joiden johdosta häntä ei olisi saanut pidättää. Rangaistuksesta oli rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla vähennetty vapaudenmenetysaikaa vastaavat neljä päiväsakkoa. A:lla katsottiin olevan oikeus saada valtiolta korvausta vapauden menetyksen aiheuttamasta kärsimyksestä.
KKO:1994:115
Osakeyhtiö – Osakeluettelo – Osakkeen luovuttaminen
Osakeyhtiö A:n yhtiöjärjestyksessä oli osakeyhtiölain 3 luvun 4 §:n 1 momentin mukainen määräys, jonka mukaan yhtiön osaketta ei saanut siirtää kolmannelle ilman yhtiön hallituksen suostumusta. Määräys ei kuitenkaan koskenut osaketta, joka oli hankittu pakkohuutokaupassa. B oli ostanut pakkohuutokaupassa C:n omistamat yhtiö A:n osakkeet. C ei ollut itse saanut saannolleen A:n hallituksen suostumusta. B:n saannon merkitsemisen A:n osakeluetteloon ja osakasluetteloon katsottiin edellyttävän A:n yhtiöjärjestyksen mukaista suostumusta.
EIT
10.02.2015
Kielto syyttää ja rangaista kahdesti – Ne bis in idem-periaate
15.01.2013
Laakso-tapaus – Yksityiselämän suoja – Isyyden vahvistaminen – Kanneaika
05.07.2011
Lönnberg-tapaus (päätös) – Pidätys – Henkilönkatsastus – Laillisuusperiaate – Tehokas oikeussuojakeino – Kotimaiset oikeussuojakeinot
15.02.2011
Kalle Kangasluoma-tapaus – Oikeudenkäynnin kesto – Kohtuullinen aika
08.12.2009
Janatuinen-tapaus – Oikeudenmukainen oikeudenkäynti – Syytetyn oikeudet – Oikeus puolustautua – Kontradiktorinen periaate – Osapuolten tasa-arvo – Todistelu
08.12.2009
Taavitsainen-tapaus – Oikeudenkäynnin kesto – Kohtuullinen aika – Tehokas oikeussuojakeino – Kotimaiset oikeussuojakeinot – Loukattu henkilö
20.01.2009
Janatuinen-tapaus (päätös) – Kotimaiset oikeussuojakeinot – Telekuuntelu
13.01.2004 2004
Kustila and Oksio-tapaus (päätös) – Vangitsemisen lainmukaisuus – Loukatun henkilön asema – Vahingonkorvaus